Mitä organisaatioissa tulisi ottaa huomioon projektikoulutuksesta päätettäessä? – Osa 2

Mitä organisaatioissa tulisi ottaa huomioon projektikoulutuksesta päätettäessä? – Osa 2

Sopivan projektikoulutuksen valinta ei ole helppoa. Erilaisia kursseja ja koulutuksia tuntuu olevan joka lähtöön. On kuitenkin aivan eri juttu, miten hyödyllisiä ne varsinkin VUCA-ympäristöissä toimivan organisaation näkökulmasta ovat.

Viimekertaisessa postauksessa annoimme kolme vinkkiä jyvien seulomiseen akanoista. Mutta mitä muuta koulutusvalinnassa olisi syytä ottaa huomioon? Tässä toiset kolme ohjenuoraa:

  • Suosi ryhmävalmennuksia yksilökoulutusten sijaan.

Monet projektikoulutukset ovat sellaisia, että niihin ei tarvitse lähettää kuin yksi tai muutama henkilö kerrallaan. Niin houkutteleva kuin tämä mahdollisuus onkin, tällaisten yksilökoulutusten todellinen hyöty organisaation toiminnalle jää kuitenkin usein hyvin vaatimattomaksi.

Yksittäisiä ihmisiä erikseen kouluttamalla on nimittäin hyvin vaikeaa kehittää sitä, mitä omassa organisaatiossa ihmisten välillä oikeasti tapahtuu. Siksi kouluttamisessa kannattaa suosia kokonaisten ryhmien valmentamista kerrallaan.

  • Suosi aidosti toiminnallisia ja kokemuksellisia menetelmiä.

Suuri osa projektikoulutuksista sisältää pintapuolista harjoittelua erilaisten teorioiden ja mallien soveltamiseen käytännössä. Tällaisista harjoituksista kuitenkin puuttuu usein aito kytkentä projektien todelliseen arkeen.

Oikeasti tehokkaissa projektikoulutuksissa käytetäänkin aidosti toiminnallisia, kokemuksellisia menetelmiä. Kaavamaisten harjoitustehtävien sijaan ne perustuvat yhteiseen tekemiseen ja siitä saatujen kokemusten yhteiseen reflektointiin.

  • Suosi tutkimukseen pohjautuvaa koulutusta.

Merkittävä osa projektikoulutuksista pohjautuu malleihin ja viitekehyksiin, joiden taustalla ei ole riittävästi tutkittua tietoa. Tällöin niissä annettujen oppien pätevyyteenkin on syytä suhtautua kriittisesti.

Mikään best practice -standardi ei takaa, että niihin perustuvista opeista olisi aidosti jotain hyötyä. Niinpä myös projektikoulutusten sisällöiltä on syytä edellyttää vankkaa tutkimuksellista pohjaa.

Haluatko kuulla lisää projektihenkilöstön VUCA-valmiuksista ja niiden parantamisesta? Ota yhteyttä, niin kerromme!

Mitä organisaatioissa tulisi ottaa huomioon projektikoulutuksesta päätettäessä? – Osa 1

Mitä organisaatioissa tulisi ottaa huomioon projektikoulutuksesta päätettäessä? – Osa 1

Monessa organisaatiossa on maailmanluokan substanssiosaamista, mutta silti projektit eivät tunnu menevän putkeen. Johdonkin on tällöin helppo nähdä, että henkilöstön projektiosaamisessa on selkeästi jotain kehitettävää. Tarvitaan siis projektikoulutusta!

Mutta millaista koulutusta? Millaisella koulutuksella toistuvat epäonnistumiset voidaan saada kuriin? Millainen koulutus varmistaa organisaation toimintaedellytykset myös tulevaisuuden VUCA-ympäristöissä?

Tarjontaa on paljon. Näillä vinkeillä voi seuloa jyvät akanoista:

  • Kouluta koko henkilöstöä, älä vain projektipäälliköitä.

Valtaosa tarjolla olevista projektikoulutuksista on suunnattu projektipäälliköille. Projekteissa projektipäällikkö on kuitenkin vain yksi toimija muiden joukossa.

Mitä kompleksisemmassa ympäristössä toimitaan, sitä olennaisempaa on, että organisaation koko projektihenkilöstöllä on valmiudet toimia tällaisessa ympäristössä. Niinpä projektikoulutusten hankkiminen pelkästään projektipäälliköille ei riitä.

  • Kouluta yhteistyötä ja vuorovaikutusta, älä pelkkiä prosesseja.

Suuri osa tarjolla olevasta projektikoulutuksesta perustuu erilaisiin valmismalleihin prosesseineen. Koulutusten ideana on käydä läpi tietty toimintamalli (kuten esim. Scrum) ja opettaa ihmiset toimimaan siinä määritettyjen prosessien vaatimalla tavalla.

Minkään mallin tai prosessin hallitseminen ei kuitenkaan riitä – varsinkaan VUCA-ympäristöissä. Prosessin mukaan eteneminen ei auta, jos ihmisten yhteistyö ja vuorovaikutus ei oikeasti toimi. Siksi koulutuksessakin tulisi keskittyä nimenomaan yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen.

  • Kouluta karua käytäntöä, älä kaunista teoriaa.

Suuri osa projektikoulutuksista keskittyy projektien ideaalitodellisuuteen – eli siihen, mitä projekteissa pitäisi teorian mukaan tapahtua. Tällaiset koulutukset kuitenkin auttavat vastaamaan projektiarjen todellisiin haasteisiin vain rajallisesti.

Koulutuksissa tulisikin keskittyä siihen, mitä projekteissa oikeasti tapahtuu ja miksi. Parempi ymmärrys projektiarjesta ja sen taustalla vaikuttavista tekijöistä auttaa ihmisiä myös toimimaan projekteissa tarkoituksenmukaisemmin.

Lisää vinkkejä seuraavassa postauksessa 11.9.2018!

Mihin projektitoiminnan menestys tulevaisuudessa perustuu?

Mihin projektitoiminnan menestys tulevaisuudessa perustuu?

Oletko miettinyt, miten johtajana turvaat organisaatiosi projektitoiminnan menestyksen myös tulevaisuudessa? Mihin johdon pitäisi toiminnan kehittämisessä jatkossa kiinnittää huomiota?

Projektitoiminnan kehittäminen on perinteisesti perustunut projektien prosessien tehostamiseen erilaisten prosessimallien avulla. Ensin on valittu ja otettu käyttöön jokin sopivaksi katsottu malli ja sitten koulutettu henkilöstö soveltamaan sitä oikein.

Lähtökohtana kehittämisessä on ollut maksimoida projektien operatiivinen tehokkuus vakioimalla ja optimoimalla projektien suunnittelun, toteutuksen ja kontrolloinnin prosesseja.

Teollisen yhteiskunnan verrattain vakaissa oloissa tämä on myös ollut varsin järkevä ja tehokaskin lähestymistapa.

Mikään vakiomuotoinen prosessi ei pysty vastaamaan VUCA-ympäristöjen vaatimuksiin.

Maailma on kuitenkin muuttunut. Organisaatioiden toimintaympäristöistä on tullut yhä enemmän VUCA: epävakaita, epävarmoja, kompleksisia ja monitulkintaisia. Niinpä toiminnan viilaaminen pelkillä prosessimalleilla ei enää riitä. Mikään vakiomuotoinen prosessi ei pysty yksin vastaamaan VUCA-ympäristöjen vaatimuksiin.

Mikä sitten pystyy siihen? Vastaus on itsestäänselvä: ihmiset. Jatkuvassa vuorovaikutuksessa olevat, luovaa yhteistyötä tekevät ihmiset.

Tulevaisuuden projektitoiminnan kehittämisen ytimessä onkin ennen kaikkea ihmisten toiminta ja vuorovaikutus. Kehittämiskohteina ovat tällöin prosessien ohella sellaiset toimintatavat ja rakenteet, jotka edesauttavat ihmisten tarkoituksenmukaista toimintaa ja vuorovaikutusta.

Ilman tällaisia organisaatiokohtaisia toimintatapoja ja rakenteita – ja niihin liittyviä työkäytäntöjä – projektitoiminnassa on tulevaisuudessa hyvin vaikea menestyä. Tulevaisuuden projektitoiminnan tulos tehdään ihmisten, ei pelkkien prosessimallien avulla.

Haluatko tietää, miten rakennat ihmisten toimintaa ja vuorovaikutusta tukevia työkäytäntöjä omassa organisaatiossasi? Ota yhteyttä, niin kerromme!